Mun pieni mutta erittäin tarpeellinen kesälomani alkoi ihanassa auringonpaisteessa tänään! Yhdeksän lomapäivää, puolitoista viikkoa siis. Suunnitelmissa on tehdä ei mitään, korkeintaan vaan rästissä olevia kotitöitä, pyykin selvimistä ja sen sellaista. Ottaa ihan vaan rauhallisesti. Tosin tuo vauvan huone pitäisi maalata, mutta eipä niitä maalejakaan ole ostettu vielä, joten saa nähdä missä kohtaa kesää/syksyä sitä sitten aletaan tekemään.
Eilisen illan jälkeen levolle tuntuu olevan tarvettakin, sillä yötä myöten supisteli aika paljon. Alavatsalla tuntui lyhytkestoista terävää vihlontaa ja kädellä pystyi tuntemaan kohdun vetävän aivan kovaksi. Niitä tuli monta, ja mikä erikoisinta, ne tulivat mun ollessa täydellisessä levossa. Sama jatkui nyt sitten vielä tänä aamuna ja tässä parasta aikaa. Vähän jännittävää, hitusen ehkä pelottavaakin. Kovasti pohdin että pitäisiköhän soitella neuvolaan, mutta en ehkä kuitenkaan tee sitä, yritän nyt vaan levätä ja rentoutua. Kai tälläiset "harjoitussupistukset" kuuluvat asiaankin. Sitä nyt vielä sitten jännitän että mitenkäs loman jälkeen töissä. Mun melkein pitäis kyetä tekemään töitä melkein normaalisti ainakin elokuun loppuun asti, jotta voin saada työsopimuksen vielä syys-lokakuullekin. Äitiysloman aloitan lokakuun viimeisellä viikolla. Tuskin mua kukaan tahtoo töihin jos olen jo edellisen määräyskirjan lopun ajan sairaslomalla!
No, omaa oloaan kuunnellenhan tässä pitää edetä, ja jos kunto ei kestä niin ei auta itku markkinoilla. Harmi vaan ettei ole vakituisessa työsuhteessa! On niin turvaton olo jos joutuu sekä työttämäksi että sairaslomalle yhtäaikaa. En ole ollut valmistumiseni jälkeen kuin yhden päivän työttömänä ja senkin työvoimapoliittisista syistä; Vuorotteluvapaan sijaiseksi kuuluu palkata työtön työnhakija joten yhteisestä sopimuksesta mun työsopimus katkaistiin päiväksi. Tilastot saatiin jälleen pykälän verran kauniimmaksi, kun mun paikkakunnalta oli saatu yksi työtön palkattua, BlaaH! Se oli hemmetin epäreilun tuntuista, siinähän paloi sitten lomat ja kaikki, mutta tulihan siihen suostuttua kun luvattiin jälleen vuodeksi eteenpäin töitä.
Herkkua tää pätkätyöläisen elämä.
Maha on kasvanut melkoisella spurtilla ihan parin viime viikon aikana. Joku näistä odottajan oppaista kertoikin näillä viikoilla olevan meneillään "massan keruu viikot", muutamassa viikossa vauva tuplaa kokonsa. Nyt sillä pitäisi olla mittaa noin 20cm ja painoa huikeat 200g. Kohdun pohja tuntuu tuossa hieman navan alapuolella ihan selvästi. Liikkeitä ei tunnu enää niin usein, oikeastaan vaan jos istun polviini nojaten. Se käy sinänsä järkeen, vauvalla on niin paljon tilaa ettei tule törmäilleeksi seiniin kovin paljon :D. Pahin vaivani tällä hetkellä taitaa olla ummetus, johon en tiedä mitä ottaisin, kun luumut tai laksatiivit eivät tunnu auttavan. Vinkkejä otetaan vastaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
voi ku osaisinki neuvoa ummetuksen kanssa =P mut vinkkejä ripulin selättämiseen otetaan vastaan =P
täälä masu on pienentyny =( mut EHKÄ siitä syystä, että paino on tippunu 1kg/vko... huih!!!
tosta supistelusta... meidän neukkis sanoo että tässä vaiheessa ei saa vielä supistella noin ku mitä sä kuvailet!! joten soita soita vaan neuvolaan!!
chilidippi kohtuullisin määrin käytettyä selättää ummetuksen
Lähetä kommentti