Itseriittoisena ihmisenä laitan taas uutta kuvaa eetteriin. Tässä minä ja maha. Täytyy myöntää ettei peiliin ole tullut katsottua kunnolla vähään aikaan, kun tuo on minusta hieman hätkähdyttävän kokoinen jo. Itseasiassa, en niin laittaisi edes pahaksi jos kasvu tyssäisi tähän - taas tää kestovalitus ulkonäöstä - kun ei kerran painokaan ole noussut mainittavasti eikä vatsanahka repeillyt vielä yhtään.
Tuo toppi, mikä mulla on kuvassa päällä, on oikeasti sellainen pitkä trikoinen mekko jota ei ole tullut käytettyä vuosiin, kun se paljasti pintaa lipoen jokaisen möykyn ja makkaran vartalolla. Nyt se istuu loistavasti! Siispä leikkasin vähän helmaa pois ja nyt pitää vaan ommella siistiksi. Siinäpä mulle hieman parempi vaate juhliin, viikonloppuna on kaveripariskunnan häät.
Näin viimeyönä ensimmäisen vauvauneni, juuri kun illalla ehdin miehelleni ihmettelemään ettei mitään ole vielä näkynyt. Unessa en muista synnyttäneeni, mutta suloisen tyttövauvan sain kuitenkin. Hänen päänmuoto oli kuin isällään vauvana ja silmät olivat suuret! Mullahan on olevinaan sellainen poikaolo, tai ennemminkin sanoisin että vahva poikatoive, mutta enhän mä voisi tyttövauvaankaan pettyä tai olla rakastumatta! Ehkä sillä ei sitten niin ole väliä että mikä täältä ulos tulee.
Laskettuun aikaan on (minun ja mieheni tyrmistykseksi) enää 15 viikkoa! Sehän ei ole kuin kolme ja puoli kuukautta! Jonnekin ne päivät vaan on hujahtaneet, vaikka alkuun se tuntui niin siltä, ettei aika kulu mihinkään eikä syksy tule ikinä. Eilen oli mun kalenterissani virallisesti syksyn ensimmäinen päivä kun mieheni oli ensimmäisessä lätkäpelissä - pelaamassa siis. Siitä se aina on alkanut, syksy, kun kausi polkaistaan käyntiin.
Tänään joudun palauttamaan fysioterapianosastolta lainaamani lannerangan tukivyön, jota olen käyttänyt töissä, se on ollut mulla nyt neljä viikkoa lainassa eli maksimiajan. Hieman jännittää että minkälaisena tää työkuntoisuus pysyy ilman tukivyötä, ja olen melkein varma että joudun vielä sen tukivyön ostamaan omakseni. Töitä olisi vielä useampi viikko jäljellä ennenkuin "uskallan" jäädä edes sairaslomalle ennen äitiysloman alkua. Pitää olla reipas...
2 kommenttia:
Onnea vauvanodotuksesta :) Löysin uudelleen blogiisi, kävin täällä joskus aiemmin. Meillä on jouluvauva tulossa ja olen miettinyt noita samoja vaunuja. (tai sitten niitä kova koppaisia). Onko sinulla vielä tässä vaiheessa hyvää tai pahaa sanottavaa niistä? :)
Ei oikeastaan kumpaakaan, kun ne ovat nyt seisseet tuolla varastossa paikoillaan. Eivät nyt todellakaan vaikuta miltään rimpuloilta, ovat helpot kasata ja muutenkin olen materiaaleihin ihan tyytyväinen. Aika näyttää sitten miten käytössä toimivat.
Lähetä kommentti