Voi vitsi miten on ulkona kaunista! Puut ja pensaat pienessä lumivaipassa, pakkasilma ja auringonpaiste! Aina oon odottanut ensilunta innolla ja tykännyt talvesta, eikä tää vuosi tee poikkeusta. Ja kohta on joulukin! Aaton lapsena joulu on aina merkinnyt mulle paljon. Tänä vuonna joulu (ja uusivuosi ja vappu ja juhannus...) onkin ihan ennen kokematon, kun on talossa vauva. Tuohan se siihen ihan oman ulottuvuutensa.
Neuvolassa käväistiin tänä aamuna mieheni kanssa, kuuntelemassa taas Rusin sydänääniä. Kaikki vaikuttaisi mahassa olevan hyvin. Raivotarjonnassa on edelleen, eikä pää ole vielä kunnolla kiinnittynyt, minkä arvelinkin päätellen siitä että mun on edelleen helppo kävellä "normaalisti" - mä en vaapu. Lantiota ei särje eikä ole sellainen olo että olisi keilapallo jalkovälissä. Painoa mitatessa pääsi pieni perkele siinä vaa'alla, viikossa oli tullut tasan kilo lisää. No, onneksi turvotus on ihan silminnähtävää sormissa ja kasvoilla. Pissassa ei ollut kuitenkaan valkuaista eikä verenpaineetkaan nousseet. Hyvä olohan mulla on, ainoa mikä vaivaa on närästys. Kohtu on edelleen korkealla ja vauvan peppu vielä ihan kiinni yläseinässä. Puskee siellä mulle hapot suuhun yhtenään. No, ei mitään mitä Rennie ei korjaisi.
Rusin huone on valmis! Oon kokonaisuuteen tosi tyytyväinen, vaikka lopputulos vielä vähän viimeistelemätön onkin. Seinille on tulossa pari taulua lisää, jahka saan ne kehystettyä. Kuvia huoneesta löytyy tästä ketjusta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Koitapa kuplivaa kivennäisvettä närästykseen. Yllätten se saattaa auttaa.
Eiköhän se pieni sieltä jossain vaiheessa suostu tulemaan :). Mikäs toisen on hyvästä olostaan nauttiessa.
Huone näyttää aivan ihanan seesteiseltä. Siellä on varmasti rauhallista nukahtaa.
Ihana huone. :) Minäkin olen niin vihreän ystävä...
Olen lukenut jo tiedä mistä asti sun blogia, mutta nyt taidan kommentoida vasta ekaa kertaa. (muisti pettää, syytän raskautta ;)
Terv. Lady rv 30+6
Lähetä kommentti